Miten opin heittämään tikkaa tarkemmin?
Tarkka tikanheitto syntyy toistettavasta asennosta, otteesta ja heittoliikkeestä, ei voimasta. Kun sama liike toistuu kerrasta toiseen samanlaisena, tikat alkavat osua lähelle toisiaan riippumatta siitä, tähtäätkö bullseyeen vai tuplaan. Moni aloittelija yrittää korjata huonoa osumatarkkuutta heittämällä kovempaa, vaikka ongelma on lähes aina liikkeen vaihtelussa. Tässä artikkelissa käydään läpi asento, ote, heittoliike ja tapa mitata omaa kehitystä konkreettisin harjoituksin.
Mikä heittoasennossa vaikuttaa eniten tarkkuuteen?
Asennon tärkein tehtävä on pitää ylävartalo paikallaan koko heiton ajan. Aseta heittokäden puoleinen jalka lähelle heittoviivaa eli ochea ja siirrä paino sille jalalle. Useimmat pelaajat kääntävät vartaloa hieman sivuttain taulua kohti, jolloin heittokäsi pääsee liikkumaan vapaasti ilman että olkapää joutuu vääntymään.
Jos koko keho heilahtaa mukana heitossa, jokainen tikka lähtee hieman eri kulmasta. Silloin osumat hajoavat taululle, vaikka ote ja tähtäys olisivat kunnossa. Pidä siis jalat, lantio ja ylävartalo tukevasti paikallaan ja anna liikkeen tapahtua ainoastaan käsivarressa.
Miten ote vaikuttaa tikan lentorataan?
Ote vaikuttaa siihen, lähteekö tikka suoraan vai kiertyneenä, mikä muuttaa lentorataa ja osumakohtaa. Tikkaa pidetään yleensä kolmella tai neljällä sormella, peukalo ja etusormi kantavat suurimman osan painosta. Otteen tulee olla riittävän tukeva, jotta tikka ei pääse kiertymään irtoamisen aikana, mutta ei niin tiukka, että ranne lukkiutuu.
Tarkista, mihin tikan kärki osoittaa juuri ennen vapautusta. Jos kärki osoittaa selvästi alaviistoon, tikka putoaa taululla odotettua alemmas. Otteen ja tikan valinnan yhteys kannattaa käydä läpi kokonaisuutena, sillä sopiva runko ja paino tukevat toistettavaa otetta paremmin kuin väärän mittainen tikka. Dartstikkojen valinta-opas käy läpi, miten runko ja paino vaikuttavat otteen tuntumaan.
Miksi heittoliikkeen pitäisi olla aina samanlainen?
Heittoliikkeen toistettavuus on tarkkuuden tärkein yksittäinen tekijä, tärkeämpi kuin heiton voima. Liike lähtee kyynärvarresta: kyynärpää pysyy lähes paikallaan liikkeen alussa ja nousee hieman vasta kiihdytysvaiheessa, kun taas olkapää ei liiku juuri lainkaan. Ranteen osuus on pieni, vaikka moni aloittelija käyttää sitä tarpeettoman paljon.
Vältä nykäisyä ja liiallista voimaa. Darts ei ole heittolaji samassa mielessä kuin esimerkiksi pesäpallo, ja liiallinen voima siirtää liikkeen suurista lihaksista pois sormien ja käden hienovaraisesta hallinnasta. Anna käden jatkaa liikettä kohti taulua vielä irrotuksen jälkeenkin, sen sijaan että pysäytät käden heti tikan lähdettyä.
Miten mittaan harjoittelun edistymistä?
Edistymistä mittaa parhaiten laskettava, toistettava harjoitus, ei satunnainen heittely ilman tavoitetta. Yksi toimiva tapa on heittää 30 tikkaa 20-sektoriin ja laskea, kuinka moni niistä osuu alueelle, ei tarvitse osua triplaan asti. Kun osumaprosentti nousee viikkojen mittaan, tiedät konkreettisesti, että perusliike on parantunut.
- Aloita isosta alueesta (esim. koko 20-sektori) ennen kuin tähtäät tuplaan tai triplaan
- Valitse muutama tuppla, esimerkiksi D20, D16 ja D10, ja harjoittele niitä erikseen
- Kirjaa osumat ylös, jotta näet kehityksen numeroina, et vain tuntumana
- Pidä harjoitussessiot lyhyinä ja keskittyneinä, 15-30 minuuttia riittää yhdellä kertaa
Lyhyt, päivittäinen harjoittelu tuottaa yleensä parempia tuloksia kuin harvoin toistuvat pitkät sessiot, koska liike ehtii automatisoitua ilman että väsymys pääsee muuttamaan otetta tai asentoa kesken harjoituksen.
Onko heittoetäisyydellä ja taulun korkeudella väliä harjoittelussa?
Väärä etäisyys tai korkeus vääristää heittotuntumaa, jolloin kotona opittu liike ei toimi enää oikeilla mitoilla pelatessa. Virallinen taulun korkeus on häränsilmän keskipisteestä mitattuna 173 cm lattiasta, ja teräskärkisillä tikoilla heittoetäisyys on 237 cm taulun etupinnasta heittoviivaan. Etäisyys mitataan aina vaakasuoraan taulun pinnasta, ei lattiaa pitkin eikä seinästä, koska virheellinen mittaustapa voi lyhentää tai pidentää matkaa huomattavasti.
Jos et ole varma, ovatko korkeus ja etäisyys kohdallaan, tarkista ne diagonaalimitalla: häränsilmän keskipisteestä heittoviivan takareunaan mitattuna oikea etäisyys on 293 cm. Kun tämä luku täsmää, sekä korkeus että etäisyys ovat automaattisesti oikein. Tarkka heittoetäisyys kannattaa merkitä lattiaan pysyvästi, jotta jokainen harjoituskerta lähtee samasta pisteestä.
Kun asento, ote ja heittoliike alkavat toistua samanlaisina, myös oikean kokoinen ja painoinen tikka tukee liikettä entistä paremmin. Tutustu darts-tikkoihin Dartstukku-verkkokaupassa ja löydä ote, joka toistuu luontevasti heitosta toiseen.